Menimme viime viikonloppuna Dharamsalaan, joka sijaitsee himalajan vuoristossa kuuden tunnin ajomatkan paasta Chadigarhista. Vuokrasimme harkkareiden (12) kesken kaksi jeeppia kuskeineen seka talon, jossa oli nelja makuuhuonetta ja keittio seka parveke. Saavuimme yolla Dharamsalaan ja aamun valjetessa eteemme aukeni ihanat vuoret ja raikas vuoristoilma. Saa oli todella kaunis, viileampi ja helpompi hengittaa. Nukuin kuin tukki koko yon, vaikka meita oli samassa sangyssa nelja ihmista.

Kamerastani yllattaen akku tyhjeni, joten kuvat ovat Annan ottamia.

Lauantai aamuna lahdimme vaeltamaan vuorille paamaarana vesiputous, jonne kestaa kavellen noin kaksi tuntia. Aluksi tie oli hyva, vuoristoon paastyamme polku kapeni kiviseksi ja liukkaaksi. Matkan teko ei ollut kovin nopeaa ja valilla jopa istuen etenimme kivisella polulla. Viimeinen pudotus alas laaksoon vesiputouksille oli vaikein ja laskeuduimme persuuksillamme ottaen tukea puista ja oksista. Paasimmekin vilvoittelemaan pitouksen jaakylmaan veteen ja ottamaan aurinkoa kallioilla. Siella olikin muita turisteja ja munkkeja loikoilemassa.

Iltapaivalla menimme Drahamsalaan tankkaamaan vatsamme ja katsomaan Dalai Laman asumusta. Munkit kasasivat silla hetkella kaikenlaisesta ruuasta poytaa, jossa oli leipaa ja hedelmia ja tarkoituksena rakentaa varmaan jonkinlainen ruokapyramidi. Hyvin kiehtovaa ja ihmisia oli paikalla tungokseen asti. Kiertelimme kaupoissa ostoksilla, loysin huivin ja paidan seka herkuttelimme suklaa kakulla. Jalkoja kototti jo aika paljon neljan tunnin patikoimisen jalkeen ja shoppaillessa.

Munkkeja kokoamassa ruokapyramidia.

Kuva meista, Anna, mina, Steven ja Jaspreet

Korukaupassa uusi huivi harteilla. Hopea oli kiinnostavinta mutta en talla kertaa ostanut mitaan, vaikka myyja oli erittain taitava myymaan.

Orpo lehman poikanen talomme edustalla (siis vasikka). Suloinen otus, jota me paijattiin mennen tullen.Yleensakin elaimet olivat hyvakuntoisia Drahamsalassa, ei iho-ongelmia ja jotkut olivat jopa lihavia. Joillakin koirista oli panta kaulassa, joten ne olivat kotikoiria. Elaimet ja ihmiset nayttivat voivan siella hyvin ja se onkin varmaan todella hyva paikka asua. Dharamsala on hyvin kaunis ja puhdas paikka. Huvittelinkin ajatuksella, etta jos loytaisin harjoittelupaikan seilta, voisin jaada sinne asumaan.

Mina, Steven ja Anna Dalai Lamaa moikaamassa:)

Jeeppi lahti takaisin iltapaivalla neljan aikaan ja kavimme syomassa sita ennen Dharamsalassa, viimeisen kerran. Reitti oli eri kuin mita olimme tulleet ja emme nahneet juuri ollenkaan vuoristoa. Pysahdyimme eraalle "huoltopaikalle", jossa oli kamala vessa, haju oli aika hirvea ja puhtauskin sita itseaan. Taytyihan siita kuva ottaa, ja kylla, vessa oli meidan kaytossa.